Join Nostr
2026-05-31 16:11:57 UTC

Pientila Bartos on Nostr: Pesillä ei tapahdu ihmeitä, jaokkeet ovat kunnossa ja emottomat pesät ...

Pesillä ei tapahdu ihmeitä, jaokkeet ovat kunnossa ja emottomat pesät kasvattelevat uutta emoa. Niinpä ajattelin kirjoitella mehiläisten elinkaaresta.

Kaikki alkaa munasta. Kuningatar eli emo munii päivässä jopa 2000 munaa. Munat voivat olla hedelmöittyneitä tai hedelmöittymättömiä. Hedelmöittyneistä munista tulee naaraita, eli työläisiä tai emoja. Hedelmöittymättömistä munista tulee kuhnureita eli koiraita (löydätkö kuvasta?). Myös työläiset voivat naaraina munia näitä hedelmöittymättömiä munia, mutta niistä kaikista tulee kuhnureita.

Koska mehiläisten sukupuoli määräytyy hedelmöittymisen perusteella, kuhnureilla ei ole isää. Eivätkä ne voi siis itse saada koskaan poikia, kaikki kuhnurien jälkeläiset ovat tyttöjä. Tyttärenpoikia ne voivat saada, minkä vuoksi mehiläisillä huomataankin usein jalostuksessa yhden sukupolven jälkeen uudenlaisia ominaisuuksia. Sieltä se isätön isoisä lähettelee geenejään jälkeläisilleen. Kuhnurien tehtävä pesässä on hengailla ruokakakuilla ja elellä makeaa elämää hunajaa nauttien, kunnes joku kaunis päivä samasta tai läheisistä pesistä nuori emo on lähtenyt häälennolle. Silloin kuhnurit lähtevät joukolla parittelemaan - ja kuolemaan, sillä parittelussa niiden lisääntymiselimet repeävät irti. Syksyllä työläiset viskovat vielä pesässä hengailevat kuhnurit ulos kuolemaan, sillä talvella ne olisivat vain resurssien hukkaamista.

Emon erottaa työläisestä ruokinta. Tämän vuoksi mehiläiset voivat vielä muutaman päivän ikäisestä toukasta päättää, että siitä kasvatetaankin emo eikä työläistä. Emoille tarjoillaan kuningatarhyytelöä tai emomaitoa (royal jelly), jossa olevat proteiinit (innovatiivisesti nimetyt major royal jelly protein 1-9) aiheuttavat sen, että emon kasvuun vaikuttavat geenit aktivoituvat ja emolle kasvaa esimerkiksi toimivat munasarjat. Tämä on hyvä esimerkki epigenetiikasta, eli siitä miten ympäristö säätelee geenien aktiivisuutta. Voin selittää tarvittaessa epigenetiikasta ummet ja lammet, tein aiheesta vain yhden väitöskirjan... Mutta pysytään nyt niissä mehiläisissä.

Mehiläisten munat (wikipediassa on hyvä kuva: ) kuoriutuvat kolmessa päivässä. Tämän jälkeen toukka elää avosikiövaihetta (kuvassa näkyvät toukat) 5 vuorokautta (naaraat) tai 7 vuorokautta (koiraat). Sen jälkeen toukka peitetään, ja peittosikiövaihe kestää 8 vuorokautta emoille, 13 vuorokautta työläisille ja 15 vuorokautta kuhnureille. Yhteensä kehitys kestää siis 16 vrk emoille, 21 vrk työläisille ja 25 vrk kuhnureille. Jos pesään kuoriutuu kerralla monta emoa, ensimmäisenä kuoriutunut käy ensi töikseen pistämässä muut hengiltä. Kuoriutunut emo lähtee häälennolle noin viikon päästä kuoriutumisestaan ja alkaa munia siitä muutaman päivän päästä. Työläinen aloittaa elämänsä hoitamalla toukkia pesän sisällä ja edistyy sitten lentomehiläiseksi.

Emot voivat elää 5-7 vuotta, mutta yleensä tarhauksessa pyritään pitämään max 3-vuotiaita emoja, kun myöhemmin niiden munintateho laskee. Tai sitten ei, kuvassa oleva vuoden -22 emo (keltainen täplä) muni vielä tällekin kesälle oikein vahvan pesän. Tänä kesänä pitää kyllä vaihtaa hänet, kun ensi kesän väri olisi taas keltainen...

Työläisten eliniän pituus vaihtelee vuodenajan mukaan. Kesällä ne kuluttavat itsensä loppuun hunajanhaussa noin kuukaudessa, mutta elokuussa syntyvät mehiläiset talvehtivat seuraavaan kevääseen asti, eli elävät noin 10 kk.

Ja ne kuhnurit? Niiden elinikä riippuu lähistön häälennoista ja syksyn lähestymisestä, vaihdellen muutamasta päivästä noin kuukauteen.

Kiinnostaako tällainen mehiläisten biologia? Vai onko tylsää ja liian paljon tekstiä? Heitelkää kommenteissa, millaista sisältöä haluatte. Olen palveluksessanne ja ennen heinäkuun hunajakiireitä ehdin julkaista vielä vaikka mitä.

#mehiläiset #hunaja #hunajaspämmi #mehiläiskummit